KANSALLISVÄYLÄ 2000-LUVULLA

Suomen itäisten alueiden historialle ovat leimallisia itäisten ja läntisten vaikutusten väliset jännitteet. Ne ovat muovanneet elämäämme ja kulttuuriamme kautta vuosisatojen. Olemme aina olleet osa eurooppalaista historiankirjoitusta. Euroopan Unioniin liittyminen ja sen laajentumisstrategiat itään merkitsevät Suomen itäisten alueiden merkityksen korostumista. Täten olemme entistäkin voimakkaammin läntisen Euroopan "rajavartijana"- porttina itään ja vastavuoroisesti porttina länteen. Tätä kehitystä korostaa uuden yhteisen Eurovaluutan käyttöönotto 1.1.2002.



Idänkauppa on ollut aina tärkeää maamme itäisillä alueilla - milloin olemme toimittaneet Tsaarin hoviin Pietariin turkiksia, rapuja tai polttopuita milloin vieneet alueelle teknologia-osaamista. Olemme osaltamme olleet rakentamassa kokonaista kaupunkia, Kostamusta. 2000-luvun vientihankkeisiin kuuluu mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia. Kansallisväylällä IT-teknologian kehittämisessä ovat paikkatieto-järjestelmät ja erilaiset mobiilit palvelut voimakkaassa kehityksessä.

Matkailuklusteri on noussut kaikkien itäisten alueiden kehittämis-strategioiden uudeksi merkittäväksi potentiaaliksi. Matkailun merkitys tulee yhä edelleen korostumaan - olemmehan jo nyt Suomen vahvin matkailuvyöhyke.

Kansallisväylältä avautuvat uudet portit ovat kehittymässä. Olemme saaneet uuden rajanylitysyhteyden Sallasta Muurmanskiin ja Kuolalle. Kuusamon alueella on toiveita uudesta matkailullisesta yhteydestä, joka toisi mm. Paanajärven kansallispuiston palvelut osaksi Kansallisväylää ja täten entistä helpommin saavutettaviksi. Kainuussa suunnitellaan uuden rautatieyhteyden avaamista Arkangeliin. Suunnitelman toteutuminen olisi merkittävä edistysaskel tässä Argangelin - kehityskäytävä kaavailussa ja raaka-aineresurssien hyödyntämisessä.

Via Baltican merkitys tulee edelleen korostumaan Baltian maiden (Viro, Latvia, Liettua) sekä Puolan liittyessä Euroopan Unioniin vuonna 2004. Viitostie -Kansallisväylän osalta tämä merkitsee visiomme vahvistumista siitä, että olemme muodostumassa osaksi eurooppalaista väylää, jossa sekä tavara- että henkilöliikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Kansallisväylä -hanke on Itämeren alueen kehityksessä tiukasti mukana kuuluen Via Baltica Nordica Development Zone (VBNZ) -hankkeeseen (Interreg IIIB).

Väestön liikkuminen Kansallisväylällä on aina ollut vilkasta - ajoittain muuttoliike on suuntautunut väylälle, ajoittain väylältä pois. Viimevuosina erityinen haaste on Suomen itäisten maakuntien syrjäisyydestä ja pienuudesta johtuvien haittojen lieventäminen. Keinona on pyritty mm. vahvistamaan maakuntien yleistä dynamiikkaa ja innovatiivisuutta sekä kannustamaan ja tukemaan yritystoimintaa. Uusi keino on kehittää ja tukea yhteistä uutta positiivisempaa imagoa, Kansallisväylä-imagoa. Uuden ja houkuttelevamman imagon takia moni on palannut takaisin tai harkitsee muuttamista Kansallisväylälle.