MONIPUOLISTA LUONTOA

Kansallisväylä on hahmoteltu kolmeen kokonaisuuteen erityispiirteisine luonnonympäristöineen. Via Lakeland edustaa järvi-Suomea Lahdesta Iisalmeen, Via Wilderness vaara-Suomea Iisalmesta Kuusamoon ja Via Lapland Lapin tunturi- ja erämaaluontoa Kuusamosta Utsjoelle. Yhteisiä luonnonpiirteitä ovat laajat metsät sekä lukuisat järvet. Laajat suoalueet ovat lintubongareiden suosiossa, mutta tämä ympäristö on näyttämönä myös vuosittain järjestettäville humoristisille suopotkupallon MM-kisoille.

Kansallisväylän maakuntien nimikkoeläimet ja -kasvit löydät Luonto-galleriasta. Noin 10.000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jäljiltä Suomesta löytyy "käsin kosketeltavissa" maailman vanhinta, lähes kolmen miljardin vuoden ikäistä kallioperää. Sitä tavataan vain muutamilla muilla seuduilla koko maailmassa.

Jääkauden sulavat jäämassat olivat alkuna Suomeen syntyneille noin 188.000 järvelle, joista Suomi on saanut maineensa "Tuhansien järvien maana". Kallioperämme erikoismuotoja ovat myös ikivanhat ja harvinaiset meteoriittikraatterit. Yksi merkittävimmistä löydöistä on Suvasveden, Suomen toiseksi syvimmän järven, kaksoiskraatteri Savossa, Kansallisväylän maisemissa.

Via Lakelandin, Euroopan suurimman järvialtaan alue, on pääasiassa järvialtaiden pirstomaa mäkimaata. Suomen suurin järvi Saimaa sokkeloineen ja saarineen halkoo maisemaa, ja Lakelandin alueella vesistöjen osuus onkin paikoitellen jopa yli puolet pinta-alasta. Alueen järviluonto on sekä vehreä että erämainen, ja tarjoaa mm. virkistys- kalastukselle erinomaiset mahdollisuudet. Saimaan järvilohi, ainutlaatuinen jäänne jääkaudelta, onkin monen kalastajan toivesaalis. Uhanalainen saimaannorppakanta, joka noin 9.000 vuotta sitten jäi maankohoamisen vuoksi eristyksiin sisävesiin, kuvaa alueen ainutlaatuista eläimistöä. Kansallisväylän maisemissa pesii myös liito-orava, jota ei tavata muualla EU:n alueella.

Via Wildernessin luontoa hallitsevat vaara- ja korpimaisemat. Oulujärven lisäksi Kainuun vaaraseudulla on runsaasti suuria järvireittejä, pieniä järviä sekä puroja ja jokia. Kuusamossa on jylhät maisemat jyrkänteineen ja rotkolaaksoineen, joissa joet muodostavat paikoin vuolaita koskia ja putouksia. Alueen eläimistö on erityisen runsas, ja täällä voi hyvällä onnella tavata esimerkiksi karhun, suden, ahman, saukon, muuttohaukan, maakotkan ja järvitaimenen. Täällä metsäpeurakanta on saatu palautetuksi alkuperäiseläimistöön ainoana EU:n alueella. Via Wilderness on myös portti Venäjän rikkaaseen aarniometsä- ja erämaaluontoon. Kansallisväylältä pääsee mm. Vienanmerelle, joka on harvinaisen maitovalaan asuinseutua.

Via Laplandin maisemaan kuuluvat pyöreälakiset, toisinaan hyvinkin louhikkoiset tunturit sekä laajat suo- ja metsäerämaat. Sekä suot että aarniometsät ovat monen uhanalaisen eläin- ja kasvilajin elinympäristöä. Via Lapland on portti myös Euroopan parhaimmille lohijoille, esimerkiksi Tenolle, sekä Pohjois-Norjaan ja Kuolan nimimaalle Luoteis-Venäjälle. Ylä-Lapin maisemaa hallitsee Inarijärvi tuhansine jyrkkärantaisine kalliosaarineen. Pohjoinen napapiiri kulkee maakunnan poikki. Lappi on erityistä revontulialuetta, jossa revontulia voi esiintyä jopa parinasatana yönä vuodessa.

Kun haluat tutustua tarkemmin Kansallisväylän luontoon, alueiden matkailupalvelut ja niiden ammattitaitoiset eräoppaat ovat käytettävissäsi.