RIKASTA KULTTUURIA

Suomalainen kulttuuri on kenties rikkaimmillaan juuri Kansallisväylän maisemissa. Täällä itäisen ja läntisen kulttuurin kohtaaminen ja samalla yhdistyminen esi-isien muinaiseen myyttiseen kansanperinteeseen on synnyttänyt monia ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Kansallisväylällä on säilynyt mm. elinvoimainen ortodoksinen kirkkokunta, jonka perinteisiin voi tutustua Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa. Luonto ja maisema ovat aina olleet suomalaisten sydäntä lähellä.

Suomalainen maisema ilmentää niitä perusarvoja, joiden varaan Suomen kansa on rakentanut minäkuvansa sekä yhteisönä että yksilöinä. Monet eri alojen taitelijat ovatkin pyrkineet kuvin, sanoin ja sävelin tuomaan esille sitä kiintymystä ja tunteenpaloa, jota kansallismaisemat suomalaisten sieluissa eri aikakausina ovat saaneet aikaan. Ihmisen ja luonnon läheisen suhteen tuloksena on syntynyt mm. kainuulainen Tommi-puukko ja savolaisvene, jotka ovat korkealle arvostettuja esineitä.

Via Lakelandin kulttuuria ilmentää Lapinlahdella oleva Väisälänmäen kansallismaisema, josta Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja monet muut 1800-luvun lopun taiteilijat saivat innoitusta. Nykyisin Via Lakelandin seudut tunnetaan myös esimerkiksi kansainvälisistä Savonlinnan Oopperajuhlista, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleista, Mikkelin Musiikkijuhlista ja Ballet Mikkelistä.

Via Wildernessin kulttuuria kuvaa hyvin Kuusamon kansallismaisema Oulankajokilaakso, jonka rotkolaaksojen joet olivat aikoinaan uitto- ja kulkuväylinä. Rikas tukkilaiskulttuuri sekä tervanpoltto ja -kauppa ovat osa alueen ominta perinnettä. Kainuun jazzkevät, Kajaanin Runoviikot, Kuhmon Kamarimusiikkijuhlat ja Raft Jazz Kuusamossa ovat esimerkkejä alueen nykypäivän runsaasta ja korkeatasoisesta kulttuurielämästä.

Utsjokilaakson kansallismaisema Via Laplandin reitillä on saamelais-kulttuurin ydinseutuja. Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjois-maiden ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaistaide ja -käsityö, kuten saamelaiskulttuuri yleensäkin, elää yhä vahvana Lapissa ja tarjoaa myyttisine rituaaleineen ainutlaatuisen tutustumiskohteen. Saamelais-kulttuuriin voi tutustua saamelaismuseo Siidassa Inarissa ja Andreas Alarieston taidegalleriassa Sodankylässä.

Kansalliseepos Kalevala on yksi Suomen kansallistunnon tärkeimmistä perustoista. Elias Lönnrot lähti 1800-luvun alkupuolella kansan-runojen keruumatkoille Kansallisväylän maisemista Kajaanista, jonne hän myös palasi Kalevalan kirjoitustyöhön. Kalevalan myyttiseen maailmaan voi tutustua nykyisin Kuhmon Kalevalakylässä ja Juminkeossa. Elävää perinnettä edustavat myös Kalevala-korut.

Kalevalaisuuteen palattiin voimallisesti Suomen itsenäisyyden kynnyksellä ja sen alkutaipaleella, jolloin Suomi loi ja vahvisti omaa kansallista identiteettiään. Kalevalaan liittyy voimakkaan kansallisromanttinen nk. Taiteen kultakausi. Sibeliuksen sävellykset, Paciuksen ja Runebergin Maamme-laulu, Gallen-Kallelan Kalevala-maalaukset sekä Edelfeltin ja muiden mestareiden maalaukset ovat aikakauden tunnetuimpia teoksia ja loivat samalla mielikuvan Suomesta itsenäisenä ja omaleimaisena kansakuntana - kuvan Isänmaasta.

Myös suomalaisten hyvä kansainvälinen urheilumenestys kasvatti kansallistuntoa ja urheilusta tuli tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Nykyisin Kansallisväylän Puijo Kuopiossa, Tahko Nilsiässä, Vuokatti Sotkamossa ja Ruka Kuusamossa tunnetaan maamme johtavina talvi-urheilukeskuksina. Myös merkittävimmät hiihtokeskukset ovat Kansallisväylän varrella. Kansallisväylän modernia 2000-luvun kulttuuria edustaa mm. Maisemagalleria -hanke, jossa Viitostiellä liikkujille esitellään monipuolista ja näyttävää ympäristötaidetta.

Kansallisväylän kulttuuriin ja tämän päivän tapahtumiin voit tutustua kotisivumme Palvelukanavan kautta.