VIITOSTIE - KANSALLISVÄYLÄN HISTORIAA

Kansallisväylä on kiinteä osa Suomen historiaa ja sen eri vaiheita. Tänne sijoittuvat useat Suomen historian kohtalonkysymyksistä, jotka ovat myös osa koko Euroopan historiaa. Vanhimmat asutuksen merkit Suomen alueella ovat noin 10.000 vuoden takaa, jolloin mannerjää oli juuri vetäytynyt pois alueelta. Esinelöydöistä ja jopa 7.000 vuotta vanhoista kalliomaalauksista on saatu tietoja Suomen varhaisten asukkaiden elintavoista ja -oloista.

Suomen kalliomaalaukset liittyvät kivikautiseen maailmaan ja pyynti-kulttuuriin. Maalauksia on erityisesti Kansallisväylällä ja etenkin Saimaan rantakallioissa ja Suomussalmella. Viikingit tekivät retkiään Suomen alueelle 1000-luvulta lähtien. Viikinkien harjoittaman kaupankäynnin ansiosta suomalaiset pääsivät länsieurooppalaisen kulttuurin piiriin ja kristinusko vakiintui maassa.

Suomi on historiansa aikana ollut vuoroin Venäjän, vuoroin Ruotsin vaikutuspiirissä. Novgorodin ja Ruotsin taisteluista ovat merkkinä mm. Kansallisväylän maisemissa kulkevat Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja sekä Ruotsi-Suomen ja Venäjän sodan jälkeinen Täyssinän rauhan (1595) raja Savonlinnan seudulta Kainuun itäpuolitse Inarijärven kautta Jäämerelle. Rajoista kertovat vanhat rajapyykit ja muistomerkit.
Ruotsalaisuuden aikana 1500-luvulla tilaa vaativa kaski- ja erätalous levisi voimakkaasti Savoon ja Kainuuseen. Lappalainen alkuperäisasutus, josta Kansallisväylälläkin on muistoina monia saamenkielisiä paikannimiä, joutui siirtymään pohjoisemmaksi.

Venäjä valtasi Suomen 1808-09 ja taisteluista on muistomerkkejä monilla paikkakunnilla,mm. Porrassalmella ja Koljonvirralla. Venäjän autonomisena suurruhtinaskuntana Suomi sai säilyttää lainsäädäntönsä ja yhteiskuntamuotonsa ja pystyi kehittämään valtiotaan ja omaleimaista kulttuuriaan mm. myöntämällä naisille äänioikeuden ensimmäisenä maana maailmassa. Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6.12.1917.

Idän ja lännen jännitteet purkautuivat jälleen, kun Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan Neuvostoliiton hyökätessä rajan yli 30.11.1939. Talvisota päättyi ankarien taistelujen jälkeen Moskovan rauhan alue-luovutuksiin 13.3.1940, mutta Suomi säilytti itsenäisyytensä. "Talvisodan ihme", suomalaisten urhea ja menestyksekäs taistelu kovissa pakkasissa suurvalta-armeijaa vastaan, oli aikanaan maailmanluokan uutinen ja sotahistoriallinen ihme. Talvisodan henki on edelleen yksi Suomen itsenäisyyden ja kansallistunnon peruskivistä.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Sota päättyi kesän 1944 kovien torjuntataistelujen jälkeen marsalkka Mannerheimin johdolla tehtyyn välirauhaan 19.9.1944. Tätä seurasi vielä huhtikuussa 1945 päättynyt Lapin sota maassa olleita saksalaisjoukkoja vastaan. Marsalkka Mannerheim johti sotia Kansallisväylän maisemista Mikkelistä, jossa on nyt myös mm. Päämajamuseo. Kansallisväylän museot, mm. Kuhmon Talvisotamuseo ja Raatteentien historiallisesta taistelusta kertova Raatteen Portti, sotamuistomerkit sekä paikoin entistetyt puolustuslinjojen osat kertovat näistä suomalaisten selviytymis-kamppailuista.

Kansallisväylän varrella Pielaveden Lepikon torpassa syntynyt Urho Kaleva Kekkonen oli Suomen pitkäaikaisin presidentti (1956-81). Kekkosen vaikutus itsenäisen ja puolueettoman Suomen valtion ja kansakunnan kehitykseen oli merkittävä. Vuodesta 1995 lähtien Suomi on ollut Euroopan Unionin jäsen.

Kansallisväylän historialle kuvaavaa ovat olleet muuttoliike ja rajankäynnit idän ja lännen sekä etelän ja pohjoisen välillä. Merkittävä muuttoaalto koettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalan evakot asutettiin. Tähän historialliseen vaiheeseen voit tutustua Iisalmen evakko- keskuksessa tai Alapitkän asutusmuseossa. Kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muutokset, uusi elämyskulttuuri sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittyminen ovat tekijöitä, jotka muokkaavat tämän päivän Kansallisväylän historiaa.